Mitä isossa kuvassa tapahtuu?

Uusi vuosi 2019 on alkanut. Kirkkovuotta on eletty jo taasen puolitoista kuukautta. Joulun välipäivinä minua ja Lasse Katajaa haastatteli J-Pnewsin toimittaja Jouko Siirilä. Siirilä kirjoitti kolumnia Joulun sanoma - mikä se olikaan, joka on luettavissa Järvi-Pohjanmaan uuden verkkolehden J-Pnewsin sivuilla. Jouko pohdiskeli ansiokkaasti kirkon tulevaisuutta, johon me Lassen kanssa annoimme oman mausteemme. Voit käydä lukemassa jutun alla olevasta linkistä:


http://www.jpnews.fi/muut/kolumni-joulun-sanoma-mika-se-olikaan/


Kotimaan numerossa 17.1.2019 uutisoitiin kattavasti Kirkon kasvatuksen päivistä Jyväskylästä. Koulutukseen osallistui Ähtärin seurakunnasta Riikka Aittolampi ja Soile Autio eli nuorisotyönohjaajamme. Jutun ingressissä todetaan, että "Kirkon kasvatuksen päivillä rakennettiin lapsi- ja perheystävällistä kirkkoa ja yhteiskuntaa sekä pohdittiin, miten taata lapsille ja nuorille hengellinen turvallisuus ja kasvurauha." Ottaen huomioon Oulussa tapahtuneet järkyttävät lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset, aihe oli mitä ajankohtaisin. Maamme hallitus aloitti viime vuonna kansallisen lapsistrategian valmistelun, jota johtaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.


Kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasioiden yksikön johtaja Jarmo Kokkonen kertoi, että kirkko ei ole luomassa lapsistrategiaa, vaan kirkko vaikuttaa osana yhteiskuntaa. "Kirkko vetoaa erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentämisen puolesta. Toisen asteen opintojen pitää olla täysin maksuttomia ja kaikille lapsille pitää taata mahdollisuus harrastuksiin.---Kirkko pitää tärkeänä matalan kynnyksen maksuttomien palvelujen säilymistä. Neuvolatoiminnasta tai pari. ja perhesuhteiden ongelmiin saatavissa olevasta avusta ei saa säästää." Tässä on hyviä teemoja tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan! Lisäksi "kirkko vaatii yhteiskunnan tukea ja lupaa sille, että uskonnot ja katsomukset saavat näkyä niin varhaiskasvatuksessa, koulumaailmassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa," kertoi Jarmo Kokkonen yli 1000 kirkon ammattikasvattajalle. Tärkeä teema oli toiminnan suunnittelulle se, että lasten ja nuorten osallisuutta pitää vahvistaa kaikessa toiminnassa. On hienoa todeta, että Ähtärin seurakunnassa kasvatuksen työntekijämme ovat jo monin tavoin antaneet lasten ja nuorten vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kasvatuksen päivillä oli keskustelemassa yhdessä lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila ja piispa emerita Irja Askola.  Heidän aiheensa oli lapsiystävällisempi kirkko ja yhteiskunta. Keskustelun juontaja Heli Pruuki kysyi aivan aiheellisesti, että "uhkaako kristillinen kasvatus ohentua liikaa, kun puhutaan vain rakkaudesta ja kunnioituksesta?" Hän tarkensi vielä, että kadotetaanko puhe Jeesuksesta ja jääkö kasteopetus sivuun? Itse ajattelen, että perhekerhoissa ja päiväkerhoissa, varhaisnuorten kokoontumisissa, nuortenilloissa ja isoskoulutuksessa sekä rippikouluissa pidettävät hartaushetket, lyhyetkin, ovat tärkeää työtä. Niissä toteutuu kirkon perustehtävä muistuttaa Jumalasta, joka on olemukseltaan rakkaus. En usko, että kenelläkään kirkon työntekijällä tämä asia kovin äkkiä pääsee unohtumaan. Ja Jumalasta, taivaan Isästä, Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä sekä koko Jumalan seurakunnasta voi ja on lupa puhua myös muissa hetkissä ja tilanteissa kuin vain hartauksissa. Keneltä muulta sitä odotetaan kuin kirkon työntekijältä?


Isossa kuvassa näyttää ennusteiden mukaan siltä, että evl. lut. kirkon jäsenmäärä putoaa v. 2037 alle 50 %. Silloin kirkko on vähemmistökirkko. Hanna Salomäki kertoo, että "kun Ruotsissa  kastettujen määrä putosi alle 70 prosentin, kastamattomuus alkoi kiihtyä. On todennäköistä, että meidän luvut seuraavat Ruotsin käyrän jyrkkyyttä." Nyt on siis työn aika ihan seurakuntaelämän kaikilla tasoilla. Jumalan sana voi herätellä ja muuttaa koko ihmisen. On varmaa, että kirkon missiologinen ote eli ulospäin suuntautuva työ tulee voimistumaan. Jos ennusteet toteutuvat lapsemme ja lapsenlapsemme elävät varsin toisenlaisessa Suomessa kuin me. Kasvatuksella on suuri merkitys kuin myös ajan virtauksilla ja sillä, antaako Jumala Suomeen vielä laajoja herätyksen aikoja eli etsikonaikoja. Sitä voimme kristittyinä rukoilla.


Kalle Peltokangas, kirkkoherra